top of page
Search

Syysloma tänään ja historiassa


Syyslomaa Mäntsälässä vietettiin toissaviikolla. Loma-aikaan lastenkodilla on perinteisesti hiljaista, sillä suurin osa lapsista haluaa viettää aikaansa perheen ja sukulaisten parissa. Muutenkin arki rauhoittuu ja aamuisin saa lepäillä pidempään.


Historiassa syysloma ei ollut lepäilyä varten, vaan se oli tarkoitettu raskaan työn tekemiseen. Maaseutukouluissa syysloman syynä oli perunannosto, johon lapsetkin osallistuivat. Jos perunaa ei perheessä viljelty, syysloma voitiin käyttää sienestämiseen ja marjastamiseen.


Lapset osallistuivat pitkälle 1900-lukua tiiviisti maatilan töihin. Kesällä harvennettiin ja harattiin turnipsi- ja lanttumaat ja syksyllä nostettiin perunat omasta ja koko kylän pelloista. Suomessa perunannostoloma otettiin käyttöön maaseutukunnissa 1940-luvulla, joissain kunnissa vielä aiemmin. Loma pidettiin yleensä syyskuun lopussa tai lokakuussa. Perunannostoloman pituus vaihteli paikkakunnittain kahdesta päivästä jopa kymmeneen päivään. Joidenkin lähteiden mukaan perunannostoloman pituus vaihteli oppilaan iän mukaan, niin, että vanhemmat oppilaat olivat perunahommissa pidempään, kun taas nuoremmat palasivat kouluun aiemmin.


Perunannostoloma muutettiin lasten syyslomaksi viisipäiväiseen työviikkoon siirryttäessä 1970-luvulla. Samaan aikaan menetettiin Suomessa pitkään perinteenä ollut kesäloma, joka kesti toukokuun viimeisestä päivästä syyskuun ensimmäiseen kestävä.


Tänäpäivänä vanhempien keskuudesta löytyy halua syysloman lyhentämiseen tai jopa siitä kokonaan luopumiseen. Esimerkiksi Espoon perusopetuksessa vuonna 2020 tehty kysely paljasti, että sekä alakoulun että yläkoulun huoltajista joka neljäs olisi valmis lyhentämään lasten syysloman kahden päivän mittaiseksi ja sen sijaan pidentämään kesälomaa.



Yhden lapsen kertomus syyslomasta


Lastenkoti Kivimäkeen sijoitettu lapsi halusi auttaa lastenkodin syysterveisten kirjoittamissa ja jakaa kokemuksiaan omasta syyslomasta. Haastattelin lasta syyslomasta ja käytimme apuna kuvakortteja, joita katselemalla lapsi sai kertoa ajatuksiaan lomasta.


”Syötiin äitillä herkkuja. Ja hattaraa olen syönyt lomalla. Lomalla paras ruoka oli kaverin luona, jossa syötiin lihapullia ja spagettia.”


”Mulla on joskus ollut tollanen musta reppu. Pakkasin omaohjaajan kanssa kirjoja mun huoneesta varastoon. Luin niitä pienenä, mutten enää.”


”Olen ollut paljon ulkona leikkimässä. Olen ollut metsässä jokapäivä. Yksin ja aikuisen kanssa. Me myös askarreltiin ilmapalloilla ja muovailuvahalla Lomalla olen kiipeillyt puolapuilla ja harrastan parkouria.”


”Lomalla olen pelannut myös kännykällä. Yhden ohjaajan kanssa pelattiin yhtä kännykkäpeliä, mutten kerro mikä peli se oli. Se on salaisuus.”


”Ketuttaa kun lastenkodilla ei ole eläimiä. Olisi kivaa, jos täällä olisi kissa. Välillä tossa pihalla käy sellaisen oranssi pieni kissa, jonka kanssa olen leikkinyt, mutta sille ei saa antaa ruokaa. Se on Karvisen näköinen, mutta ei niin pyöreä.”


Kivimäessä ei perunaa tänä syksynä nostettu, vaikka perunan kasvattamista suunniteltiinkin nuortenkokouksessa keväällä. Kevät ja alkukesä oli niin kiireinen, että perunahommat jäivät tekemättä. Ehkä meillä ensi syyslomalla on ruokana perunaa, jotka on kasvatettu omassa pihassa!


Syksyisissä tunnelmissa talolla jatketaan, vaikka loma onkin jo ohi! Pian talolla vietetään halloweenia ja tulossa on myös talon yhteinen reissu Tallinnaan.


Terkuin,


Jenny Poutiainen

Lastenkodin johtaja



Lähteet:

https://www.ruokatieto.fi/uutiset/syysloma-oli-alun-perin-perunannostoloma

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009129069.html

Lapsen haastattelu 22.10.2022, Lastenkoti Kivimäki

bottom of page